Pelastuskoiralajit

A) Kansalliset pelastuskoiralajit                                              (SPKL: jälki, haku, raunio, vesistöetsintä)

Pelastusjälki: Maasto-osuus vaatimustasoltaan noin palveluskoirakokeiden voittajaluokan jälki. Tavoitteena löytää oikeasti eksynyt mummo marjametsästä eikä vain kisata huvin vuoksi. Mummolle voidaan joutua antamaan ensiapuakin ja vaikka tilaamaan helikopteri! Eli laji ei siis sovi suunnistustaidottomille riisenin taluttajille. Tästä ei valioidu vaikka olis kuinka nätti.

Pelastushaku: Vähän sama juttu maaston suhteen, vertailtavissa PAHA 3-luokkaan. Tästäkään ei kunniaa ja kimallusta heru, hyväksytysti suoritettu koe avaa tarvittaessa ovia esim. MePeen. Ja mikä tärkeintä, se kotoa metsään polttopuita tekemään karannut ukkokin voi ihan oikeasti löytyä.

Rauniokokeet: Kansallinen extreme -laji - saa ampua, savuttaa ja rämistellä ihan luvan kanssa ja ilman lupaa ja silti kaikilla on kivaa. Kaksi tasoluokkaa A ja B - tällä kertaa B onkin se parempi ja vaatii koiralta jo pykälää enemmän karaktääriä, että hommat luonnistuu. Tositehtäviin Suomessa ei toivottavasti koskaan joudu pieni suuri riisenikään... Haitin katastrofiin viimeksi oli suomalaisilla B-kokeen koirakoilla lähtö aika lähellä. Rauniokokeen kanssa käsi tassussa kulkee kerran kalenterivuodessa hyväksytysti suoritettava ketteryyskoe, joka pitää sisällään vähän niin kuin agiliitoa, mutta hallitusti liidettynä. Muihin (ja tietysti myös raunioihin) pelastuskoiralajeihin tassutellaan ennen maastoon menoa kerran koekaudessa hyväksytysti tottelevaisuusosuus.

Meripelastus: Uusinta kivaa riiseneille: pelastetaan siis maalla, merellä ja kohta kai ilmassakin. Vaatii ohjaajalta eniten vaivannäköä, kaikkien muiden kurssitusten lisäksi tulee olla kansimieskoulutus plakkarissa. Tulevaisuuden nouseva laji - jäätiköt sulaa ja vesistöt kasvaa? Pelastushakukoe koiralla pohjakoulutuksena ennen miehistöön värväytymistä.

B) Kansainväliset pelastuskoirakokeet (IPOR-kokeet)

Näissä on karkeloissa on mahdollisuus mennä maailmalle ja jopa menestyä siellä, suomalainen riiseni on näyttänyt toimivuutensa takavuosina, mikä ettei tälläkin vuosituhannella? MM-kisat järjestetään vuosittain kaikissa lajeissa. Erona kansallisiin pelastuskoiralajeihin on se, että tottelevaisuus ja ketteryys suoritetaan joka kokeen yhteydessä sekä kokeen kilpailullinen luonne. Lajivalikoima laajenee kansallisiin lajeihin (siis IPOR-jälki, IPOR-haku ja IPOR-raunio, kaikissa luokat A ja B) nähden sekä kesä- että talvipuolella: IPOR water (luokat A-C) sekä IPOR avalance (luokat A-C). Koskahan ensimmäinen laviini-riiseni saadaan Suomeen (näillä lumilla pystyi ainakin treenaamaan hyvin)? IPOR-koetuloksilla sitten jo muotovalioituukin, mikäli ne tarvittavat näyttelymeriitit löytyvät.